Kissa käpy tapaa sipulin

Hapan käpy nimeltänsä Kissa tippui euforisena Rouva Evoluution
madonreiästä, jonkinlaiselle pehmeälle ja karvaiselle alustalle.
Samalla madonreikä sulkeutui pieruisen äänen saattamana, ja hävisi
näkyvistä.

Kissa alkoi tutkia hymyillen ympäristöään, ja havaitsi olevansa erään
eläimen päällä, jonka hän oli happamaisuuksissaan nimennyt sipuliksi.

Hän oli vain kerran aikaisemmin nähnyt sipulin. Kissa oli juuri tullut
tietoiseksi itsestään, ja pudonnut Kinkkuun. Siinä hän sitten oli
muuttunut happamaksi ja maannut järkyttyneenä, ja nähnyt iloisesti
kuinka sipuli oli tehnyt oravasta selvää. Sipulilla oli musta turkki,
häntä, terävät korvat ja se käveli neljällä jalalla. Silmät olivat
Kissan mielestä huvittavat keltaisuutensa vuoksi, mutta sipulin
valkoiset viikset ne vasta riemastuttavat olivatkin! Sipuli oli
raadellut oravan pieneksi silpuksi ja tehnyt siitä pirtelöä, mutta
tämä ei haitannut Kissaa, koska hän tiesi että oravapirtelö oli hyvää.

Nyt kissa huomasi katsottuaan ympäristöään, että Herra Koivu oli aivan
hänen vieressään. Sipuli makasi sen alla. Kissa riemastui tästä kuin
juusto hiirestä! Kissa katsoi vielä tarkemmin ympärilleen, ja nyt
huomasi että sipuli tarkkaili erästä oravaa, joka haukkasi hieman
käpyä, ja sitten orava näytti hieman hermostuvan, ja niinpä se heitti
kävyn avaruuteen.

Niinhän se oli, että Kissa oli matkustanut läpi ajan ja avaruuden,
paikkaan josta hänen seikkailunsa alkoi. Mutta ei kerrota sitä
hänelle. Kissan isot telepaattiset aivot eivät kuitenkaan ymmärtäisi.

Sipuli ei ollut huomannut Kissaa, ja nyt pinkaisi vauhkona kohti
oravaa. Kissa yllättyi tästä niin kovasti että lähes kiljaisi ilosta,
mutta tarttui sitten uusilla tulitikkumaisilla käsillään kiinni
sipulin kiiltävästä turkista.

Orava ei tajunnut mitään, koska oravat ovat tyhmiä kävynsyöjiä, ja
niillä on pienet nenät. Niinpä sipuli sai oravan kiinni, ja teki
siitäkin pirtelöä. Oravapirtelö oli yllättävän makeaa, orava oli
varmaan saanut jostain sokeria.

Pidettyään ruokalevon ja käytyään kakilla, sipuli huomasi tuskissaan
roikkuvan hymyilevän kävyn.
'Hyvää hyvää', sipuli kuuli mielessään. Kissa hyödynsi parannettuja
telepaattisia kykyjään.
'Minä olen Kissa, mikä on sinun nimesi sipuli?'
'Minun nimeni on Käpy', vastasi Käpy omilla telepaattisilla kyvyillään.
'Enkä minä ole sipuli senkin tyhmä käpy! Olen kissa!'
Tästä Kissa riemastui niin kovasti että kiljaisi äänettömästi!
'Sitten voimme olla kumppaneita!', Kissa iloitsi.
'Se olisi liian ennalta-arvattavaa että olisi Kissa käpy ja Käpy
kissa. Minä voin olla siis sipuli', Käpy vastasi.

Kissa hyppäsi alas Kävyn turkista, ja katsoi iloisena tulitikkumaisia jalkojaan.

Ja niinpä ystävät Kissa ja Käpy lähtivät kävelemään kohti auringonlaskua.

Mitä löytyisi auringonlaskun takaa? Oliko Käpy ilkeä natsi? Mikä
ihmeen Suuri Puhdistus? Joko Pahvi unohtui? Vastauksia kysymyksiin
löytyy viimeisestä osasta.