Hän oli liian syvällä. Näin oli tonberryjen kuningas hänelle sanonut. Tonberryt olivat pieniä metrin mittaisia olentoja joilla oli vihreä iho, pienessä kaljussa päässä pienet pyöreät keltaiset silmät ja ruskean kaavun alta pilkisti kalamainen häntä. Kokoisekseen tonberryt olivat silti hyvin hitaita, mutta mikäli sellainen pääsisi lähelle, se olisi varma kuolema. Tonberryt kantoivat aina mukanaan toisessa kädessä lyhtyä josta lähettivät kirouksia niiden niskaan jotka kehtaisivat hyökätä niiden kimppuun, mutta mikäli joku joutuisi lähietäisyydelle niin tonberry tuikkaisi toisella kädellä terävällä veitsellään, läpäisten mahtavimmatkin haarniskat.
"Olet.liian.syvällä", toisti tonberry telepaattisesti, sillä näkyvää suuta sillä ei ollut, vain pieni ulostyöntyvä kuono. Tonberry lähestyi, se oli jo kahden metrin päässä. Mies ajatteli kuumeisesti seuraavaa liikettään, ja potkaisi sitten tonberryn pään irti huutaen samalla "MINÄHÄN MENEN NIIN SYVÄLLE KUIN TAHDON!", jonka jälkeen jatkoi kuopan kaivamista kissan hiekkalaatikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Cthulhu Fhtagn!