Kirva

Täysin satunnaiset ajatukset ovat avaruuden kolmessatoista kuutiossa mehiläisen pesiä, ja eivät tahdo ikinä totella aivokäyrien komentoja. Mitä se sitten sanoo kirjoittajan aivokapasiteetista kun tarkkaillaan kaikkia satunnaisia sanoja jotka laitetaan vierekkäin. Onko se sitten kahvin makuista karahvia, vai kolmen tarkkailupesäkkeen neljänneksiä? Kenties mitään järkiperäistä kolmijalkaa ei mielen sopukoista löydy, mutta täytyy silti pitää teksti perkeleen siistinä, siis ilman likaisia piruettisanoja. Eihän tämä ole mahdollista että vain vähän lonkeroita nauttimalla testaa otsakapasiteettejaan latelemalla satunnaisia asioita tekstin muotoon? Kenties tämä on vain jonkinlainen halu kokeilla mitä tekstiin ilmaantuu. Huomatkaa että välillä lauseissa on järkeä, mutta kolmetoista. Huomaan kirjoittaessani toistuvan kolmosen, mistä tämä korventuu? Mielessäni koko kokko korvenee, ja siirappinen housumajava ei kulje ympyrää. Eihän tällaista roskaa jaksa naapurin Eerokaan lukea, mutta tulipahan testattua. Enemmänkin tulisi, mutta säästetään nyt ihmisten aivosoluja parempiin tarinoihin.